Skip to content

Tolkkua rakennusalalle

25.05.2018

Rakennusalalla naisten vähäinen määrä sekä ikäsyrjintä niin nuorten kuin vanhempienkin työntekijöiden kohdalla nousevat teemoina säännöllisesti esille. Nuorista on kova kilpailu eri alojen kanssa tai he pääsevät huonosti harjoitteluun ja maahanmuuttajien ajatellaan vievän meidän työt. Myös tuottavuus nousee usein esille.

Jyri Paretskoi kirjoitti Tolkun ihmisistä maahanmuuttokysymyksiin kantaaottaneessa kolumnissaan Iisalmen Sanomissa parisen vuotta sitten. Tässä muutamia otteita kolumnista: ”Ääripäiden välissä on valtava enemmistö, tolkun ihmiset. Tolkun ihminen ei kiistä maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. Tolkun ihminen on valmis auttamaan apua tarvitsevia. Hän myös ymmärtää, että näitä asioita säätelevät lait, asetukset ja säännökset, joita maamme on sitoutunut noudattamaan. Tolkun ihminen ei tee johtopäätöksiä tai yleistyksiä tuntemattomista ihmisistä sen perusteella, mihin kansanryhmään nämä sattuvat kuulumaan. Tolkun ihminen on asiallinen, perustelee näkemyksensä ja kunnioittaa toisia. Tolkun ihmisissä on se ongelmallinen piirre, että he eivät halua tehdä itsestään numeroa. He eivät halua huutaa omia maltillisia ja rakentavia mielipiteitään julki. Se on sääli, sillä juuri näitä tolkun ihmisiä maamme nyt kaipaa. Heitä, jotka mieluummin rakentavat kuin hajottavat.”

Toivoa on

Rakennusalalle syntyi uusi työehtosopimus. Liekki on syttynyt. Sopimuksen ansiosta yhteistyöstä Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden välillä voi tulla mitä parhain. Tämä voi parhaimmillaan tarkoittaa huomattavasti avoimempaa suhtautumista muun muassa sukupuoleen, eri-ikäisiin työntekijöihin, maahanmuuttajiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen.

Pohjola Rakennuksella naisia on kaikista työntekijöistä 18 %. Meillä ei ole tiedossa tapahtumaa, missä sukupuoli olisi ollut jollain tavalla kynnyskysymys. Naisten esimiehenä voi olla mies tai miesten esimiehenä nainen. Meillä on naisia eri tehtävissä johtoportaasta työmaainsinööreihin. Asioista keskustellaan asioina, ei sukupuolen tai minkään muunkaan ulkoisen teeman kautta värittyneenä. Osaavien ja lahjakkaiden naisten työpanos jää alalla hyödyntämättä. Miesten kehittäessä rakentamista ja sen tarjoamia palveluita, niitä kehitetään helposti miesten näkökulmasta ja miehille.

Miten saadaan lisää naisia alalle? Jos sinulla on oma lapsi, kummityttö tai vaikka naapurin tyttö, lähde kannustamaan häntä rakennusalalle, sillä yksikin kannustus voi kantaa kauas.

Osaaminen keskiöön

Mielestäni meillä ei ole ikäsyrjintää. Me työnantajat koulutamme osaajia ja sekä nuorten että vanhojen on oltava halukkaita kehittymään. Useita ihmisiä rekrytoineena uskallan väittää, että kyse on poikkeuksetta osaamisesta. Töihin halutaan osaajia, jotka ovat valmiita kehittämään ja päivittämään omaa osaamistaan, iästä riippumatta.

Osaamisen ja sen tarvitsijan on myös kohdattava. Tyttöjen ja ylipäätään nuorten kiinnostusta rakennusalaan edistetään parhaiten viestimällä heidän omalla kielellään ja kanavilla. Esimerkiksi SRV:n aloitteesta on toteutettu nostureihin kiipeilystä varoittava video, joka viestii myös mielenkiintoisella tavalla alasta. Nuorten kohdalla uudessa rakennusalan työehtosopimuksessa nuorten työllistymistä rakennusalalle edistetään parhaiten digitaalisen työnvälityksen ja siihen liittyvien toimintojen kautta. Näitä käytäntöjä jalostetaan yhteistyössä jäsenyritysten kanssa. Pohjola Rakennus palkkaa 32 kesäharjoittelijaa, kuinka paljon sinun edustamasi yritys palkkaa nuoria?

Nuoria houkutellaan alalle myös kestävillä sosiaalisilla ratkaisuilla. Työehtosopimuksessa on kohta alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidosta kotona. Kattoliitto tyrmäsi tämän ajatuksen ensin. Bitumimies ei jää kotiin hoitamaan lapsia. Jonkun on lapset kuitenkin hoidettava, ja hoitaminen maksaa. Meidän tulisi laatia rakennusalan konkreettinen ja tiivis perhepolitiikka yhteistyössä Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden kanssa. Koska tämän päivän nuoret hoitavat tasapuolisesti perhettään, myös meidän on uudistuttava.

Pohdin pitkään, otanko seksuaalisen suuntautumisen ylipäätään aiheeksi tähän. En pidä asiaa epärelevanttina, mutta koen, että meidän pitäisi olla tämän aiheen tiimoilta sillä tasolla, ettei tästä aiheesta tarvitsisi enää erikseen keskustella, vaan kaikki ovat samalla viivalla, ja keskiössä on henkilön osaaminen.

Rakentaminen paikallisesti kansainvälistyvä ala tulevaisuudessa

Osaamista löytyy myös maamme rajojen ulkopuolelta. On lähtökohtaisesti syytä kysyä, puhutaanko mieluummin ulkomaalaistumisesta vai kansainvälistymisestä? Itse puhun mieluummin kansainvälistymisestä. Uudenmaan alueella jäsenyritysten kansainvälisen työvoiman määrä työmailla on vakiintunut noin 30% tasolle. Isoilla työmailla työskentelee yli kolmekymmentä eri kansallisuutta olevaa henkilöä, ja hankkeiden edetessä kansallisuuksien kirjo tulee lisääntymään.

Ruotsissa koko ajan enemmän ja enemmän kansainvälistyvä rakennusala toivottaa kansainväliset tekijät tervetulleiksi internet-portaalilla englanniksi. Portaalissa tiedotetaan keskitetysti rakennusalasta ja sen toiminnasta sekä kulttuurista Ruotsissa sekä järjestetään koulutuksia. Tässä olisi Rakennusteollisuudellekin mallin ottamisen paikka.

Monimuotoisuus onkin nähtävä voimavarana ja luonnollisena osana organisaatiota. On tunnistettava osaaminen ja asiantuntijuus. Johdon asenteet ja näkemys monimuotoisuudesta heijastuvat vahvasti koko työyhteisöön ja organisaatiokulttuuriin sekä asiakaskunnan kokemaan palvelun laatuun.

Kulttuurin muutos 

Nyt kun olemme saaneet uudentyyppisen työehtosopimuksen, meidän on pidettävä huolta siitä, että sen myötä syttynyt liekki kasvaa. 1-5 % tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi perustetaan ryhmä, joka hakee parhaita käytäntöjä esimerkiksi infra-alalta.

Ydinkysymyksenä on, miten Rakennusliiton jäsenten asiantuntemus saadaan jaettua yhteiseksi parantamaan tuottavuutta. Tästä konkreettisina esimerkkeinä mainitsen muun muassa elementtiasentamisen ja levyväliseinätyön siirtymisen kahteen vuoroon, jolloin töitä saadaan tehtyä nopeammin ja tuottavuus kasvaa jo ajassa säästettävien hyötyjen kautta. Kyseessä on kulttuurin muutos.

Jyri Paretskoi kirjoitti tolkun ihmisistä liittyen maahanmuuttajiin suhtautumiseen. Se sopii mielestäni kaikkiin edellä kerrottuihin. Muutos ilmiönä on siis välttämätön ja väistämätön. Se koskettaa koko alaa ja kaikkia käytäntöjä. Kannustamalla lisää naisia alalle, vähentämällä ikäsyrjintää, tarjoamalla kestäviä perhepoliittisia ratkaisuja ja nuorille väyliä työharjoitteluun ja sitä kautta nopeasti alan ammattilaisiksi sekä näkemällä maahanmuuton mahdollisuutena voimme ylläpitää ja lisätä työnantajan ja työntekijöiden keskinäistä luottamusta, millä on merkittävä osa parhaan tuloksen aikaansaamisessa.

Tämän lisäksi tuottavuusryhmän perustaminen Rakennusliiton ja Rakennusteollisuuden kesken auttaa saavuttamaan tuon 1-5% tuottavuuden nousun.

Juha Metsälä

Konsernijohtaja, Pohjola Rakennus -konserni.