Mitä merkitystä sillä on, kuka työpaikkasi omistaa?

Kimurantti kysymys heti alkuun. Omistajuutta kun on yhtä monenlaista kuin on omistajiakin. On enkelisijoittajia, pääomasijoittajia, osakkeenomistajia, perheyrityksen omistajia tai oman yrityksen perustajia.

Omistaminen nähdään nykyaikana usein vanhanaikaisena ja paikalleen jämähtäneenä mallina kehittää toimintaa.

Uskallan olla eri mieltä, olen aina ollut! Pitkäjänteinen omistaminen on vahva signaali talouden jatkuvuudesta ja uskosta tulevaisuuteen.

Mitä omistaminen on?

Omistaminen on parhaimmillaan aktiivista toimintaa. Talon omistaja hoitaa, remontoi tarvittaessa ja investoi taloonsa niin, että sen arvo nousee. Huono omistaja jättää talon vuosiksi retuperälle, jolloin viimeinen järkevä vaihtoehto on vain talon purku. Sama logiikka pätee yrityksen omistamiseen.

Osingot nähdään usein vain omistajille kertyvänä etuna. Omalle pääomalle ei saisi nostaa korkoa, mutta vieraalle pääomalle voi. Miten ne eroavat toisistaan? Riskiraha maksaa yli kymmenen prosenttia, mutta ilmaiseksi mielletty oma pääomakin on yhtä lailla riskillä yritykseen sijoitettu.

Julkista arvostelua herättää usein tilanne, jossa vuolaasti osinkoja jakanut yritys irtisanoo työntekijöitään toimintaa tehostaakseen. Eikö osinkoihin menevää varallisuutta voisi heikompina aikoina käyttää työntekijöihin tai edes yritykseen investoimiseen?

Nyrkkisääntö on, että normaalitilanteessa yritys jakaa voitostaan puolet osinkoina ja investoi puolet yritykseen. Mikäli järkeviä investointikohteita ei ole, hyödyllisintä on jakaa voitoista enemmän osinkoja. Tällöin osakkeenomistajat sitoutuvat paremmin pitämään rahojaan yrityksessä ja voivat sijoittaa saamiaan osinkoja kulutukseen tai toisiin yrityksiin eri toimialoilla. Näin syntyy taas uutta työtä.

Start-upit ja pitkäjänteisesti toimivat, yli sukupolvien ajattelevat yrittäjät sulassa sovussa rakentavat Suomen taloutta. Molempia tarvitaan. Molemmat voivat oppia toisiltaan. Pitkäjänteisesti hyvinvointia luovat vaikuttajayritykset pystyvät kohdistamaan resurssejaan siihen, että ne ajattelevat seuraavan rahoituskierroksen sijaan, miten toimintaa uudistetaan ja turvataan yli sukupolvien. Start-upit taas opettavat pitkäjänteisimmille toimijoille ketteryyttä ja uskallusta heittäytyä.

Myös rakennusalalla joukossamme on monenlaisia yrityksiä pienistä toimijoista aina talouden vetureihin asti, perheyrityksistä pörssiyhtiöihin. Kaikilla meillä on kuitenkin sama päämäärä: työllistää ihmisiä ja luoda kilpailukykyistä rakennettua ympäristöä, joka antaa vakaan pohjan suomalaisille yrityksille menestyä kansainvälisesti.

Omistaminen on välittämistä

Toimialasta, koosta tai muodosta riippumatta yrityksillä on sama perimmäinen, osakeyhtiölakiinkin kirjattu tehtävä: tuottaa voittoa omistajilleen. Yrityksen omistusmuoto kuitenkin vaikuttaa sen toimintaan.

Yksi omistaa itse oman yrityksensä kokonaisuudessaan. Toisella on firmasta parinkymmenen prosentin siivu. Kolmas omistaa sijoitusrahaston kautta häviävän pienen osuuden lukuisista eri yrityksistä. Viime kädessä joka tapauksessa on kyse samasta asiasta.

Haluan tehdä eron omistajuuden ja sijoittamisen välille, mutta korostaa, että molempia tarvitaan.

Sijoittaja tarkastelee omistuksiaan usein lyhyellä aikajänteellä. Hän on yrityksen toiminnan suhteen passiivinen, eikä ole sitoutunut sen toiminnan kehittämiseen sijoittamaansa rahaa laajemmin. Mikäli yritys joutuu vaikeuksiin, sijoittajat yleensä myyvät omistuksensa. Tällöin he kantavat vastuuta ainoastaan mahdollisen taloudellisen tappion muodossa.

Usein yrittäjät ovat alussa tarvelähtöisiä, kaikki lähtee siitä, että luo itselleen työpaikan. Fiksuimmat lähtevät kehittämään koko toimialaa ja haluavat työllistää. Omistajuus on yrityksen kasvun ja kehittymisen tukemista.

Omistaminen on sitoutumista

Se, miten yritys omistetaan, vaikuttaa myös yrityksen arkeen. Onko omistus Suomessa vai kansainvälistä? Erilaiset omistajat painottavat erilaisia asioita ja ohjaavat yritysten toimintaa erilaisiin lopputuloksiin.

Kun omistajia on vähän, heidän arvonsa nousevat selkeämmin esiin ja ne vaikuttavat yrityksen toimintaan. Pörssiomisteisessa yhtiössä, jossa kenelläkään ei välttämättä ole muihin verrattuna merkittävää omistusosuutta, yrityksen johtamisen onnistumista voidaan mitata kvantitatiivisesti oikeastaan vain omistaja-arvon kehityksen kautta. Tällöin huomio kiinnittyy tiukemmin siihen.

Mikäli yrityksen johdon tavoitteena on varmistaa osakkeenomistajien saamat osingot, kannuste huolehtia työntekijöistä ei ole välttämättä niin suuri kuin yrittäjällä, joka on henkilökohtaisella panoksellaan kiinni yrityksessään.

Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä mallia, joka automaattisesti tuottaisi parhaan lopputuloksen yrityksen työntekijöiden näkökulmasta.

Perheyrityksen omistajan aikajänne on pitkä. Hän osallistuu aktiivisesti yrityksen toimintaan ja sen kehittämiseen. Jos yritys on ongelmissa, omistaja käärii hihat. Hän joutuu usein laittamaan itseään likoon entistä enemmän esimerkiksi lisäsijoitusten muodossa.

Omistaminen on haasteellinen laji: Perheyrityksissä yhdistyvät sukulaissuhteet, liiketoiminta, jatkuvuus ja omistaminen (pari näistä sellaisia asioita, joita ei varmasti parhaidenkaan self help- oppaiden mukaan kannata yhdistää, mutta ei mennä siihen nyt tämän enempää). Lisäksi hyvältä omistajalta vaaditaan näkemystä muun muassa omistaja-arvon kasvattamisesta ja yrityksen suunnasta. Näiden kaikkien lisäksi olisi vielä hyvä olla hallinto- ja hallitusosaamista ja ymmärrystä yhteiskuntavastuusta.

Huolimaton omistaminen tuhoaa väistämättä pääomaa.

Pahinta on, jos omistus ajautuu tuuliajolle, jolloin yritys menettää toimintakykynsä. Omistajaa voitaneen verrata laivan kapteeniin, joka jättää uppoavan laivan viimeisenä: henkilöstö lähtee, hallitus lähtee, omistajalle jää uppoava laiva, tai tässä tapauksessa yritys ja päätös siitä, uppoaako yhdessä organisaationsa kanssa.

Meyer Turku Oy:n telakka, jonka perheyhtiö MEYER WERFT omistaa, on erittäin hyvä esimerkki hyvästä omistajuudesta ja siitä, miten MEYER on saanut käännettyä vaikeuksiin joutuneen ja ostamansa telakan toiminnan kasvuun ja luonut alueelle runsaasti uusia työpaikkoja.

Omistaminen on myös vastuullisuutta

Omistamisella ja omistajalla on siis merkitystä. Omistaminen on välittämistä, sitoutumista ja vastuullisuutta.

Juha Metsälä
konsernijohtaja

Rakentamisen laatu on nyt parempi kuin koskaan

Meitä rakentajia on tavattu moittia milloin mistäkin: epäviihtyisästä elinympäris­töstä, hengitystiesairauksista, kansallisomaisuuden saattamisesta huonoon kun­toon ja kaiken lisäksi välinpitämättömyydestä virheitä kohtaan. Kiitostakin on toki tullut, etenkin silloin, kun on itse saanut ammattirakentajalta hyvää palvelua ja hy­vän tuotteen.
Enin osa rakentamista koskevasta julkisesta keskustelusta liittyy laatuun. Yhtä suuri osa tästä keskustelusta toistaa samoja teesejä, jotka paljolti perustuvat toden­tamattomiin väittämiin: ennen osattiin, ennen maltettiin.

Hampaissa on ollut muun muassa 1970-luvun lähiörakentaminen. Tosiasias- sa tuolloin nähtiin hyviä avauksia rakentamisen paremman laadun saavuttamisek­si. Elementtituotannon lastentaudit olivat ohitse, eikä tasaantuneen maaltamuuton vuosina tarvinnut enää tehdä ennen kaikkea nopeasti.
Entä nykyään? Tehdäänkö nykyään laatua? Väitän, että rakentamisen laatu on tänä päivänä korkeampi kuin koskaan suomalaisen rakentamisen historiassa. Jos vaikkapa puolen vuosisadan takaisella osaamisella tehtäisiin nykyisen kaltaisia talo­ja tämän päivän kaupunkirakentamiselle ominaiseen tapaan heikoille maapohjille, jälki ei olisi kaksinen.

Tiedolla johtaminen tuottaa laatua

Menneiden sukupolvien ammattilaisten taitoja lainkaan väheksymättä voi todeta, että ennen hyvän laadun tuottaminen oli verrattomasti helpompaa kuin useimmis­sa tämän päivän hankkeissa. Perusteluja ei tarvitse kauan miettiä: jokainen ammat­tilainen tietää, että esimerkiksi talotekniikan määrä ja monimutkaisuus muodosta­vat pätevällekin perusrakentajalle ison haasteen.
Jos joistakin osaajista suomalaisessa rakentamisessa on huutava pula, niin heis­tä, jotka hallitsevat talotekniikaksi kutsutun ilmanvaihdon, sähkö- ja teletekniikan sekä näitä ohjaavan automaation muodostaman kokonaisuuden.

Olennaista laadun tekemisessä ei ole, mikä oppiarvo valmistumistodistuksessa lukee. Ei tarvitse olla korkeakouluja käynyt voidakseen olla tuottamassa omalla alu­eellaan hyvää laatua ja näin vaikuttamassa valmiin talon laatutasoon. Riittää, kun hyödyntää oppimaansa ja organisaatiosta imemäänsä hiljaista tietoa, joka hyvin johdetussa yrityksessä kyllä välittyy sitä tarvitseville.
Tämän hiljaisen tiedon välittyminen ei ole eikä saa olla kiinni asemasta työpai­kalla eikä työkokemuksen laajuudesta. Tästä asiasta huolehtiminen on rakennusyri­tyksen johdon tehtävä. Kun johto on tämän tärkeän tehtävänsä tasalla, osaamista kartuttava tieto välittyy sitä tarvitseville. Tämä on laadun edellytys ja vastuullisessa yrityksessä ja sen työntekijöillä myös laadun tae.

Työnjohtajat kunniaan

Hyvää rakentamisen laatua ei tietenkään tehdä pelkillä johtamisopeilla tai hyvällä viestintäkulttuurilla. Itsestään selvää on, että rakennetekniikan ja rakennusfysiikan perusteet on hallittava – projektien taloudesta huolehtimisen ohella.
Kosteudenhallinta on kieltämättä monilla suomalaisilla työmailla unohdettu tai unohtunut. Jos työmaan johtamisessa on ollut puutteita, kireän aikataulun mutkia on oiottu heittäytymällä piittaamattomaksi vaikkapa betonin luonnollisista kuivu­misajoista. Tållaisen piittaamattomuuden ajat ovat onneksi enimmälti ohi – sitä var­memmin, mitä vankemmin työmaata johdetaan tiedolla ”pomo käskee” -mentali­teetin asemesta. Kunnia nykyisestä paremman laadun tekemisestä tuleekin antaa tätä hiljaista tietoa levittäville työnjohtajille ja muille työmaiden ammattilaisille!

Juha Metsälä
konsernijohtaja

Tavoitteena menestys, muttei hinnalla millä hyvänsä

Pohjola Rakennuksen tarkoituksena on harjoittaa – kuten yritysten yleensäkin – taloudellisesti vakaata ja kannattavaa toimintaa. Menestystä ei kuitenkaan haeta hinnalla millä hyvänsä, vaan homman on oltava kaikin puolin reilua ja läpinäkyvää.

Otimme huhtikuussa 2017 käyttöömme eettiset ohjeet. Ne kuvaavat Pohjola Rakennuksen toimintaperiaatteita, joista pidämme tinkimättä kiinni aina ja kaikkialla.

Yrityksen eettisen toiminnan varmistamisessa henkilöstö ja yhteistyökumppanit ovat avainasemassa. Heitä varten on käytössämme kanava, jonka avulla on mahdollista tehdä eettisiä ohjeita vastaan tapahtuvasta toiminnasta ilmoitus. Täysin anonyymisti, mikäli henkilö niin itse haluaa.

Pohjola Rakennuksen eettiset ohjeet pähkinänkuoressa:

– Toimimme rehellisesti ja vastuullisesti lakien ja määräysten sekä yleisesti hyväksyttävien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

– Kunnioitamme asiakkaillemme, aliurakoitsijoillemme, tavarantoimittajillemme ja muille sidosryhmille antamiamme sitoumuksia.

– Panostamme yksilölliseen asiakaspalveluun.

– Kilpailemme avoimesti ja reilusti emmekä hyväksy hinnoitteluyhteistyötä, kartelleja tai muuta kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa.

– Tarjoamme työntekijöillemme innostavan, reilun, turvallisen ja tasa-arvoisen työympäristön.

– Edistämme kaikessa toiminnassamme kestävää kehitystä ja kehitämme toimintatapojamme ympäristöä säästävämmiksi.

– Raportoimme ja viestimme toiminnastamme avoimesti ja totuudenmukaisesti niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

– Torjumme toimintaa, joka perustuu lahjontaan ja epäeettisiin menettelytapoihin ilmoittamalla rikkomuksista.

– Ylläpidämme kanavaa, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa havaitsemiaan rikkomuksia ja epäkohtia. Ilmoitus tehdään aina anonyymisti verkossa tai puhelimitse.

Kanava ilmoituksen tekemiseen löytyy osoitteesta https://www.pohjolarakennus.fi/yritys

Juha Metsälä
konsernijohtaja