Tavoitteena menestys, muttei hinnalla millä hyvänsä

Pohjola Rakennuksen tarkoituksena on harjoittaa – kuten yritysten yleensäkin – taloudellisesti vakaata ja kannattavaa toimintaa. Menestystä ei kuitenkaan haeta hinnalla millä hyvänsä, vaan homman on oltava kaikin puolin reilua ja läpinäkyvää.

Otimme huhtikuussa 2017 käyttöömme eettiset ohjeet. Ne kuvaavat Pohjola Rakennuksen toimintaperiaatteita, joista pidämme tinkimättä kiinni aina ja kaikkialla.

Yrityksen eettisen toiminnan varmistamisessa henkilöstö ja yhteistyökumppanit ovat avainasemassa. Heitä varten on käytössämme kanava, jonka avulla on mahdollista tehdä eettisiä ohjeita vastaan tapahtuvasta toiminnasta ilmoitus. Täysin anonyymisti, mikäli henkilö niin itse haluaa.

Pohjola Rakennuksen eettiset ohjeet pähkinänkuoressa:

– Toimimme rehellisesti ja vastuullisesti lakien ja määräysten sekä yleisesti hyväksyttävien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

– Kunnioitamme asiakkaillemme, aliurakoitsijoillemme, tavarantoimittajillemme ja muille sidosryhmille antamiamme sitoumuksia.

– Panostamme yksilölliseen asiakaspalveluun.

– Kilpailemme avoimesti ja reilusti emmekä hyväksy hinnoitteluyhteistyötä, kartelleja tai muuta kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa.

– Tarjoamme työntekijöillemme innostavan, reilun, turvallisen ja tasa-arvoisen työympäristön.

– Edistämme kaikessa toiminnassamme kestävää kehitystä ja kehitämme toimintatapojamme ympäristöä säästävämmiksi.

– Raportoimme ja viestimme toiminnastamme avoimesti ja totuudenmukaisesti niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

– Torjumme toimintaa, joka perustuu lahjontaan ja epäeettisiin menettelytapoihin ilmoittamalla rikkomuksista.

– Ylläpidämme kanavaa, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa havaitsemiaan rikkomuksia ja epäkohtia. Ilmoitus tehdään aina anonyymisti verkossa tai puhelimitse.

Kanava ilmoituksen tekemiseen löytyy osoitteesta https://www.pohjolarakennus.fi/yritys

Juha Metsälä

Konsernijohtaja

Pohjola Rakennus Group PRG Oy

 

Helsinki-Tampere lentokenttä ja tunnin juna tallinnaan

Pirkanmaan maakuntakaavassa vuodelle 2040 on suunnitteilla lisäratahanke, jota pidän erittäin hyvänä asiana. Samalla AIRRport-hanke, jossa Pirkkalan lentokenttää kehitetään kansainväliseksi ”point to point” -kentäksi on saanut tuulta purjeisiin. Tavoitteena on kehittää Tampere-Pirkkalan kenttää siihen suuntaan, että sieltä voisi lähteä miljoonittain matkustajia suoraan ulkomaille. AIRRport-hankkeessa on jo pitkälle vietyjä suunnitelmia siitä, miten lähtöselvitys ja turvatarkastukset hoidettaisiin Tampereen Rautatieasemalla. Idea on hyvä, mutta lentokenttä on väärä.

Check-in –toiminnot voisi hyvinkin hoitaa Rautatieasemalla, mutta sieltä tulisi päästä suoraan Helsinki-Vantaan kentälle. Tosiasia on, että nyt noin yhdeksän kymmenestä Tampereen seudun lentomatkustajasta jatkaa matkaansa Tampereelta Helsinkiin ja lentää sieltä eteenpäin tai matkustaa junalla Helsinki-Vantaan kentälle lähteäkseen sieltä maailmalle. Nyt kun körötellään junalla Tikkurilaan ja siellä vaihdetaan kehäradan lentokenttäjunaan, kasvaa matkustusaika turhan suureksi.

Ehdottaisin näiden kahden kehityshankkeen yhdistämistä. Nopeita junia on jo olemassa, mutta jos rata päivitetään uusille nopeuksille, kestäisi vain noin runsas puoli tuntia päästä luotijunalla suoraan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kahden suuren kaupungin yhteistä kenttää voisi kutsua Helsinki-Tampere –kentäksi. Siitä muodostuisi uusi lähikenttämme. Huikeaa vai mitä?

Nopean yhteyden varmistamiseksi pitäisi lisäraide rakentaa maanalaisena juna-asemana Helsinki-Tampere kentän alle. Sieltä pääsisi hissillä suoraan ylös jatkamaan matkaa lentäen. Maanalainen juna jatkaisi matkaansa Pasilan ja Helsingin keskustan alla. Sieltä jatkettaisiin Suomenlahden alta Tallinaan.

Turussa puhutaan, että pitäisi saada tunnin juna Helsinkiin. Tampereella voisi ajatella hieman isommin ja laajemmin, eli tavoitella tunnin junaa Tallinnaan. Luotijunalla tämä olisi mahdollista.

Nopeasta junayhteydestä olisi Tampereelle suurta arvoa, koska siirtyisimme lähemmäksi Eurooppaa, varsinkin jos yhteys jatkuisi Tallinnaan. Tällainen rata kutistaisi maailmaa myönteisessä mielessä. Kysymys kuuluukin, pitäisikö katsoa jo nyt hieman kauemmas jos Tampereen alue halutaan saada oikeaan nousuun? Kaupunkisuunnittelussa tähtäin voisi olla vuodessa 2100 eikä muutaman vuosikymmenen päässä. Pirkkalan kenttä on suoraan sanoen liian lähellä Helsinki-Vantaan kenttää.

Esimerkkejä ei tarvitse hakea kovinkaan kaukaa. Kun Juutinrauman silta toteutui Tanskan ja Ruotsin välille yhdistyivät myös kaksi suurta talousaluetta. Silta sujuvoitti työ- ja matkailuliikennettä sekä kuljetuksia. Taloudellinen hyöty on ollut valtava molemmille osapuolille.

Sanotaan, että kannattaa varoa toiveita, sillä ne saattavat toteutua. Jos tämän kirjoituksen asiat muuttuvat todeksi, saatamme tulevaisuudessa asua tuoreessa miljoonakaupungissa.

Miikka Routama
Pohjola Rakennus Oy Häme
Toimitusjohtaja

Kohtuuhintaisia asuntoja hyvällä yhteistyöllä

Julkisuudessa käydään paikoin kiivastakin keskustelua asuntojen hinnoista. Syyttävät sormet osoittavat milloin mihinkin suuntaan, ja osansa saavat niin viranomaiset, maanomistajat, rakennusyhtiöt kuin arkitehditkin. Syiden pohtiminen on toki paikallaan, mutta toistensa syyllistäminen ei auta asiaa. Peräpeiliin tuijottamista tärkeämpää onkin katsoa eteenpäin ja miettiä yhdessä, millä keinoilla kohtuuhintaista rakentamista voitaisiin edistää.

Pohjola Rakennuksella on tällä hetkellä rakenteilla yli 2000 asuntoa. Se on huikea määrä ja kertoo, että olemme osanneet vastata markkinoiden tarpeisiin: kustannustehokkaalle ja hyvin konseptoidulle rakentamiselle on kysyntää. Olemme olleet myös aktiivisia kaavakehityksessä ja saaneet siksi sopivia aluerakentamishankkeita hyvillä sijainneilla. Lisäksi olemme ymmärtäneet alueenmukaisen rakentamisen merkityksen: onnistuneen lopputuloksen kannalta kunkin alueen ominaispiirteiden huomioiminen ja ympäristön asukkaiden kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää.

Meillä on hyviä kokemuksia toimivasta yhteistyöstä eri tahojen kesken. Uskomme kuitenkin, että paljon on vielä parannettavaakin. Siksi haemme vastausta kysymykseen: kuinka hyvällä arkkitehtuurilla sekä kaavoittajien ja rakentajien välisellä yhteistyöllä voidaan lisätä kohtuuhintaista asumista? Olemme parhaillaan teettämässä aiheesta lopputyötä Tampereen teknillisessä yliopistossa, mutta lisäksi esitän avoimen ja lämpimän kutsun kaikille asianosaisille tai aiheesta muuten kiinnostuneille. Olitpa sitten rakentaja, kaavoittaja, arkkitehti, viranomainen tai tavallinen kansalainen, kanna oma kortesi kekoon ja osallistu keskusteluun. Kaikki rakentavat ajatukset, kysymykset ja vastaukset ovat tervetulleita.

Juha Metsälä
Kirjoittaja on Pohjola Rakennuksen konsernijohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n varapuheenjohtaja.