Rakentamisen laatu on nyt parempi kuin koskaan

Meitä rakentajia on tavattu moittia milloin mistäkin: epäviihtyisästä elinympäris­töstä, hengitystiesairauksista, kansallisomaisuuden saattamisesta huonoon kun­toon ja kaiken lisäksi välinpitämättömyydestä virheitä kohtaan. Kiitostakin on toki tullut, etenkin silloin, kun on itse saanut ammattirakentajalta hyvää palvelua ja hy­vän tuotteen.
Enin osa rakentamista koskevasta julkisesta keskustelusta liittyy laatuun. Yhtä suuri osa tästä keskustelusta toistaa samoja teesejä, jotka paljolti perustuvat toden­tamattomiin väittämiin: ennen osattiin, ennen maltettiin.

Hampaissa on ollut muun muassa 1970-luvun lähiörakentaminen. Tosiasias- sa tuolloin nähtiin hyviä avauksia rakentamisen paremman laadun saavuttamisek­si. Elementtituotannon lastentaudit olivat ohitse, eikä tasaantuneen maaltamuuton vuosina tarvinnut enää tehdä ennen kaikkea nopeasti.
Entä nykyään? Tehdäänkö nykyään laatua? Väitän, että rakentamisen laatu on tänä päivänä korkeampi kuin koskaan suomalaisen rakentamisen historiassa. Jos vaikkapa puolen vuosisadan takaisella osaamisella tehtäisiin nykyisen kaltaisia talo­ja tämän päivän kaupunkirakentamiselle ominaiseen tapaan heikoille maapohjille, jälki ei olisi kaksinen.

Tiedolla johtaminen tuottaa laatua

Menneiden sukupolvien ammattilaisten taitoja lainkaan väheksymättä voi todeta, että ennen hyvän laadun tuottaminen oli verrattomasti helpompaa kuin useimmis­sa tämän päivän hankkeissa. Perusteluja ei tarvitse kauan miettiä: jokainen ammat­tilainen tietää, että esimerkiksi talotekniikan määrä ja monimutkaisuus muodosta­vat pätevällekin perusrakentajalle ison haasteen.
Jos joistakin osaajista suomalaisessa rakentamisessa on huutava pula, niin heis­tä, jotka hallitsevat talotekniikaksi kutsutun ilmanvaihdon, sähkö- ja teletekniikan sekä näitä ohjaavan automaation muodostaman kokonaisuuden.

Olennaista laadun tekemisessä ei ole, mikä oppiarvo valmistumistodistuksessa lukee. Ei tarvitse olla korkeakouluja käynyt voidakseen olla tuottamassa omalla alu­eellaan hyvää laatua ja näin vaikuttamassa valmiin talon laatutasoon. Riittää, kun hyödyntää oppimaansa ja organisaatiosta imemäänsä hiljaista tietoa, joka hyvin johdetussa yrityksessä kyllä välittyy sitä tarvitseville.
Tämän hiljaisen tiedon välittyminen ei ole eikä saa olla kiinni asemasta työpai­kalla eikä työkokemuksen laajuudesta. Tästä asiasta huolehtiminen on rakennusyri­tyksen johdon tehtävä. Kun johto on tämän tärkeän tehtävänsä tasalla, osaamista kartuttava tieto välittyy sitä tarvitseville. Tämä on laadun edellytys ja vastuullisessa yrityksessä ja sen työntekijöillä myös laadun tae.

Työnjohtajat kunniaan

Hyvää rakentamisen laatua ei tietenkään tehdä pelkillä johtamisopeilla tai hyvällä viestintäkulttuurilla. Itsestään selvää on, että rakennetekniikan ja rakennusfysiikan perusteet on hallittava – projektien taloudesta huolehtimisen ohella.
Kosteudenhallinta on kieltämättä monilla suomalaisilla työmailla unohdettu tai unohtunut. Jos työmaan johtamisessa on ollut puutteita, kireän aikataulun mutkia on oiottu heittäytymällä piittaamattomaksi vaikkapa betonin luonnollisista kuivu­misajoista. Tållaisen piittaamattomuuden ajat ovat onneksi enimmälti ohi – sitä var­memmin, mitä vankemmin työmaata johdetaan tiedolla ”pomo käskee” -mentali­teetin asemesta. Kunnia nykyisestä paremman laadun tekemisestä tuleekin antaa tätä hiljaista tietoa levittäville työnjohtajille ja muille työmaiden ammattilaisille!

Juha Metsälä
konsernijohtaja

Tavoitteena menestys, muttei hinnalla millä hyvänsä

Pohjola Rakennuksen tarkoituksena on harjoittaa – kuten yritysten yleensäkin – taloudellisesti vakaata ja kannattavaa toimintaa. Menestystä ei kuitenkaan haeta hinnalla millä hyvänsä, vaan homman on oltava kaikin puolin reilua ja läpinäkyvää.

Otimme huhtikuussa 2017 käyttöömme eettiset ohjeet. Ne kuvaavat Pohjola Rakennuksen toimintaperiaatteita, joista pidämme tinkimättä kiinni aina ja kaikkialla.

Yrityksen eettisen toiminnan varmistamisessa henkilöstö ja yhteistyökumppanit ovat avainasemassa. Heitä varten on käytössämme kanava, jonka avulla on mahdollista tehdä eettisiä ohjeita vastaan tapahtuvasta toiminnasta ilmoitus. Täysin anonyymisti, mikäli henkilö niin itse haluaa.

Pohjola Rakennuksen eettiset ohjeet pähkinänkuoressa:

– Toimimme rehellisesti ja vastuullisesti lakien ja määräysten sekä yleisesti hyväksyttävien toimintaperiaatteiden mukaisesti.

– Kunnioitamme asiakkaillemme, aliurakoitsijoillemme, tavarantoimittajillemme ja muille sidosryhmille antamiamme sitoumuksia.

– Panostamme yksilölliseen asiakaspalveluun.

– Kilpailemme avoimesti ja reilusti emmekä hyväksy hinnoitteluyhteistyötä, kartelleja tai muuta kilpailulainsäädännön vastaista toimintaa.

– Tarjoamme työntekijöillemme innostavan, reilun, turvallisen ja tasa-arvoisen työympäristön.

– Edistämme kaikessa toiminnassamme kestävää kehitystä ja kehitämme toimintatapojamme ympäristöä säästävämmiksi.

– Raportoimme ja viestimme toiminnastamme avoimesti ja totuudenmukaisesti niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

– Torjumme toimintaa, joka perustuu lahjontaan ja epäeettisiin menettelytapoihin ilmoittamalla rikkomuksista.

– Ylläpidämme kanavaa, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa havaitsemiaan rikkomuksia ja epäkohtia. Ilmoitus tehdään aina anonyymisti verkossa tai puhelimitse.

Kanava ilmoituksen tekemiseen löytyy osoitteesta https://www.pohjolarakennus.fi/yritys

Juha Metsälä
konsernijohtaja

 

Helsinki-Tampere lentokenttä ja tunnin juna tallinnaan

Pirkanmaan maakuntakaavassa vuodelle 2040 on suunnitteilla lisäratahanke, jota pidän erittäin hyvänä asiana. Samalla AIRRport-hanke, jossa Pirkkalan lentokenttää kehitetään kansainväliseksi ”point to point” -kentäksi on saanut tuulta purjeisiin. Tavoitteena on kehittää Tampere-Pirkkalan kenttää siihen suuntaan, että sieltä voisi lähteä miljoonittain matkustajia suoraan ulkomaille. AIRRport-hankkeessa on jo pitkälle vietyjä suunnitelmia siitä, miten lähtöselvitys ja turvatarkastukset hoidettaisiin Tampereen Rautatieasemalla. Idea on hyvä, mutta lentokenttä on väärä.

Check-in –toiminnot voisi hyvinkin hoitaa Rautatieasemalla, mutta sieltä tulisi päästä suoraan Helsinki-Vantaan kentälle. Tosiasia on, että nyt noin yhdeksän kymmenestä Tampereen seudun lentomatkustajasta jatkaa matkaansa Tampereelta Helsinkiin ja lentää sieltä eteenpäin tai matkustaa junalla Helsinki-Vantaan kentälle lähteäkseen sieltä maailmalle. Nyt kun körötellään junalla Tikkurilaan ja siellä vaihdetaan kehäradan lentokenttäjunaan, kasvaa matkustusaika turhan suureksi.

Ehdottaisin näiden kahden kehityshankkeen yhdistämistä. Nopeita junia on jo olemassa, mutta jos rata päivitetään uusille nopeuksille, kestäisi vain noin runsas puoli tuntia päästä luotijunalla suoraan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kahden suuren kaupungin yhteistä kenttää voisi kutsua Helsinki-Tampere –kentäksi. Siitä muodostuisi uusi lähikenttämme. Huikeaa vai mitä?

Nopean yhteyden varmistamiseksi pitäisi lisäraide rakentaa maanalaisena juna-asemana Helsinki-Tampere kentän alle. Sieltä pääsisi hissillä suoraan ylös jatkamaan matkaa lentäen. Maanalainen juna jatkaisi matkaansa Pasilan ja Helsingin keskustan alla. Sieltä jatkettaisiin Suomenlahden alta Tallinaan.

Turussa puhutaan, että pitäisi saada tunnin juna Helsinkiin. Tampereella voisi ajatella hieman isommin ja laajemmin, eli tavoitella tunnin junaa Tallinnaan. Luotijunalla tämä olisi mahdollista.

Nopeasta junayhteydestä olisi Tampereelle suurta arvoa, koska siirtyisimme lähemmäksi Eurooppaa, varsinkin jos yhteys jatkuisi Tallinnaan. Tällainen rata kutistaisi maailmaa myönteisessä mielessä. Kysymys kuuluukin, pitäisikö katsoa jo nyt hieman kauemmas jos Tampereen alue halutaan saada oikeaan nousuun? Kaupunkisuunnittelussa tähtäin voisi olla vuodessa 2100 eikä muutaman vuosikymmenen päässä. Pirkkalan kenttä on suoraan sanoen liian lähellä Helsinki-Vantaan kenttää.

Esimerkkejä ei tarvitse hakea kovinkaan kaukaa. Kun Juutinrauman silta toteutui Tanskan ja Ruotsin välille yhdistyivät myös kaksi suurta talousaluetta. Silta sujuvoitti työ- ja matkailuliikennettä sekä kuljetuksia. Taloudellinen hyöty on ollut valtava molemmille osapuolille.

Sanotaan, että kannattaa varoa toiveita, sillä ne saattavat toteutua. Jos tämän kirjoituksen asiat muuttuvat todeksi, saatamme tulevaisuudessa asua tuoreessa miljoonakaupungissa.

Miikka Routama
Pohjola Rakennus Oy Häme
Toimitusjohtaja